Kahden tuhannen euron avaimenperä ja muita ihanan tarpeellisia tavaroita

Oma uusin laukkuostokseni seilaa edelleen maailmalla (nyt jo selvitetään missä se menee), mutta ajattelin kirjoittaa tällä kertaa yhdestä laukkuihin liittyvästä asiasta, eli laukkukoruista ja sun muista tilpehööreistä. Näitähän on joka lähtöön ja halvimmat maksaa varmaan euron ja kalleimmat sitten todella monta euroa.

Lueskelin joku aika sitten blogia aiheesta, ja siinä arveltiin, että nykyisen laukkukoru-, tai pitäisikö sanoa laukkumaskottivillityksen olisi aloittanut Fendi vuonna 2014. Tiedä häntä sitten, onhan näitä nyt tietenkin jo sitä ennenkin ollut.  Nykyään ehkä suosituin yksittäinen killutin laukussa tuntuisi olevan turkispallero, joko aitoa tai tekokarvaa. Mullakin on jossain laukussa sellainen, luonnollisestikin tekokarvainen, jonka ostin pari kolme vuotta sitten Teneriffalla. Se maksoi muistaakseni viisi euroa, ja mietin kannattaako maksaa moisesta niinkään paljon. Mutta silloin en edes kuvitellut, paljonko mokoma VOI maksaa.

Hermes on jälleen kunnostautunut tälläkin saralla myymään tavaraa ihmisille, joilla on vaikeuksia saada rahaa käytettyä. He ovat kehittäneet Hermesin legendaariseseen hevoslogoon pohjautuen kokonaisen Hermes Rodeo Charm -kokoelman, eli pieniä poneja kaikissa eri väreissä. Uusimpana lanseerattiin versio, jossa on aitoa hevosen jouhta.

Katsoin huvikseni Vestiairesta paljonko nämä maksaa käytettynä, ja edullisin oli 490 euroa ja kallein oli reilusti yli 2000 euroa. Kaksi tonnia avaimenperästä, haloo. Mutta joku näitä tosiaan ostaa ja keräilee.

Tämä olisi 900 dollaria Tradesyssa. 

Halpoja eivät ole ne Fendinkään tilpethöörit. Esimerkiksi Fendin Monster- karvapallo maksaa melkein 700 dollaria. Mutta onhan se toki hauska.

Fendi

LouisVuitton

Tämä on kyllä AIVAN IHANA! Louis Vuitton, 450 euroa.

Lienee sanomattakin selvää, etten maksaisi 700 euroa pompulasta kun viisikin euroa teki tiukkaa, mutta jostain syystä, tai siis siksi, että muoti ja mainonta toimii minuun raukkaan kuin taika, kun näitäkin on tarpeeksi ihmisten kuvissa katsellut, ne ovat alkaneet näyttää erittäinkin tarpeellisilta. Siksi nappasin joululomalla kaupoissa kierrellessäni Lindexistä tällaisen hauskan tupsukoristeen mun Almaan. Alma uudistui (muistaakseni) vuonna 2014 niin, että laukun pohjaan lisättiin metallinappulat jaloiksi ja sen kahvaan lisättiin roikkumaan pieni kellotapulin muotoinen avainkotelo. Se on siis ihan vain nahkainen kotelo, jonka sisällä piilossa on laukun lukon avain (en tiedä suoraan sanottuna lisättiinkö tämä lukkokin uudistuksessa vai oliko niitä jo sitä ennen). Ihan kivan näköinen. Mun laukussa sitä ei ole roikkumassa, koska se on vuodelta 2004. Tsekkasin eBaysta paljonko moinen maksaisi, mutta oli noin satasen. Nääh. Varmaankin edullisemminkin saisi, kun teetättäisi moisen lätkän vaikka ihan suutarilla, mutta en ole pitänyt niin tärkeänä.
Joka tapauksessa jotenkin tuntuu, että jotain koristetta laukussa voisi olla, ja koska rakastan hapsuja, ihastuin tähän. Tämä killutin maksoi 8-10 euroa, jotain sitä luokkaa.

Olli ihmettelee aivan aiheellisesti, että mitähän helvettiä tuo nyt tekee kun piti ulos lähteä.

Näitä roikkuvia laukkukoristeita perinteisempi tapa asustaa laukkuja ovat tietysti pienet huivit. Twilly, bandeau, miten niitä nyt kutsuukin. Huivin voi sitoa laukun sankaan rusetille tai kieputtaa sangat kokonaan huivin sisälle, tai jos laukussa on pitkä olkahihna, huivin voi punoa sen ympärille. Mielikuvitus on rajana.

Olin jo pitempään miettinyt, että tahtoisin jonkun kivan, mutta edullisen laukkuhuivin (nämäkin maksaa satoja euroja aivan helposti jos luksusliikkeisiin lähtee) mutta sitten ystäväni Saara antoikin mulle joululahjaksi Marja Kurjen ihanan silkkihuivin, jota kokeilin heti Furlaan. Aika ihana vai mitä!

Jos raha polttelee taskussa ja elämälle ei meinaa löytää tarkoitusta, luksusmerkeiltä löytyy vaatteiden ja asusteiden lisäksi kyllä muutakin osteltavaa.

Vaikka tällainen nalle.

450 euroa, mutta valitettavasti tällä hetkellä loppuun myyty 

Laukkuyhteisössä on ollut viime aikoina paljon puhetta turhasta ostelusta. Toisaalta ymmärrän, että jos rahaa on hirveästi, niin kaipa sitä voi ostaa vaikka järjettömän hintaisen nallen, mutta kyllähän nämäkin hiluttimet menee enemmänkin "Tästä syytä maapallo tuhoutuu" -kategoriaan. Toki siihen samaan kategoriaan menee yhtälailla tuo Lindeksistä ostamani tupsukin, eipä sillä.

Toivon että voin seuraavassa postauksessa vihdoin esitellä sen mun uuden laukun, mutta sen jälkeen ehkä kirjoitan lisää keskustelusta, jota on käyty ylettömästä ostelusta. Vaikka rakastan näitä ihania tavaroita katsella (ja miksei ostellakin mikäli pystyn), en mäkjään nyt sentään täysin kritiikittömin silmin niitä ihastele.